Strateginen yleiskaava ohjaa Kotkan-Haminan seutua yhteistyöhön

Yhdysvaltain entinen suurlähettiläs Bruce Oreck totesi 4. marraskuuta pidetyssä Seutufoorumissa, ettei kaupunkien kehittämisessä ole tapahtunut mitään uutta 50 vuoteen. ”Meillä on halu tehdä samoja asioita, joita olemme tottuneet aina tekemään”, Oreck kuittasi. Halu takertua perinteisiin ei koske vain suomalaisia, vaan puhumme maailman laajuisesta ilmiöstä.

Muutosten tuulet kuitenkin puhaltavat myös kaupunkiympäristöissä. Teollisuusmaiden talouskasvun hiipuminen on asettanut uuden haasteen valtioille ja kaupunkiyhteisöille. Kestävyysvajeeseen tullaan vastaamaan palvelutuotannon digitalisoinnilla, joka väistämättä muuttaa niin kaupunkeja kuin maaseutuakin.

Työvoiman murros puolestaan johtaa siihen, että kaupungit joutuvat entistä kiivaammin kilpailemaan muun muassa nuorista hyvin koulutetuista osaajista. Vetovoimatekijöitä kehitetään, ja niihin liittyy usein viihtyisyyttä lisääviä ”urbaani olohuone” -tyyppisiä ratkaisuja. Virkistysalueiden ja mielenkiintoisten asuinmahdollisuuksien lisäksi alueiden kiinnostavuutta lisäävät mm. laadukkaat palvelut päiväkodeista ostosmahdollisuuksiin sekä hyvin toteutetut ja monipuoliset liikennejärjestelyt.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen kaupunkiseutu ottaa entistä paremmin huomioon myös yritysten tarpeet. Jyväskylä on ottanut tehtäväkseen huolehtia riittävästä ja toiminnallisesta yrityksille suunnatusta tilatarjonnasta painottamalla täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Täydennysrakentaminen on merkittävä keino välttää turhia rakennuskuluja ja uuden infrastruktuurin ylläpitokustannuksia. Samalla avautuu mahdollisuus tehojen irti ottamiseen jo olemassa olevista palveluista sekä tehdyistä investoinneista.

Yleiskaava on muutoksen työkalu. Yleiskaavan tarkoitus on auttaa kuntia kehittämään alueidenkäyttöä ja helpottaa kuntien toimintojen yhteensovittamista. Se esittelee tavoitellun kehityksen periaatteet yleispiirteisesti joko yhden tai useamman kunnan alueella. ”Yleiskaavoja käytetään joustavasti monenlaisissa tilanteissa, mutta niiden käyttö strategisemman ohjaamisen välineinä hakee vielä muotoaan”, todetaan Ympäristöministeriön raportissa ”Yleiskaavoituksen uusia tuulia”.

Kotkan-Haminan seutu haluaa vaikuttaa yleiskaavan avulla mm. asumisen ja elinkeinoelämän mahdollisuuksiin, väestönkehitykseen, liikenteen sujuvuuteen ja monipuolisuuteen sekä maaseutualueiden kehitykseen. Kaavan valmistelun eri vaiheista käydään laajaa keskustelua niin seutu- kuin kuntatason päätöksenteossa. Lisäksi yleiskaavan valmisteluun voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet. Vuoden alussa julkaistava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kertoo yksityiskohtaisemmin miten kaava laaditaan ja miten suunnitteluun voi osallistua. 

Yleiskaava on poliittinen, arvovalintoja tekevä, prosessi. Jotta yleiskaava toteuttaisi strategista tehtävää, sen tulee ohjata kunnat yhteiseen pitkäjänteiseen alueidenkäytön kehittämiseen. Keskustelu strategisen yleiskaavan olemuksesta syvenee Kotkan-Haminan seudulla, mutta yhteinen tahtotila on selkeästi jo olemassa.

Toomas Lybeck ja Pauli Korkiakoski
Kirjoittajat vastaavat Cursorilla maankäytön suunnittelua ja aluekehittämistä toisiinsa kytkevästä SELL-hankkeesta.

Kotkan-Haminan seutu on logistiikan ykkönen ja metsäteollisuuden edelläkävijä Suomessa. Luonnostaan kansainvälinen kohtaamispaikka Venäjän rajalla. Suomen itärannikolla tuotetaan uusia elämyksiä ja palveluita matkailijoille, uusia tuotteita teollisuuteen ja pelialalle, uutta energiaa sekä lähiruokaa. Rajapintojen osaamisessa on voimaa, tervetuloa miljardien mahdollisuuksien äärelle. Meissä on särmää! 

/OTA YHTEYTTÄ

/TIETOSUOJA